Jep, nyt tuli sitten se päivä, että eka kertaa dieetin aikana työasiat vetivät hermoni solmuun. Töissä oli hässäkkä maantai ja yksi hankala asiakastapaus, joka sai minut lähestulkoon menettämään malttini (erittäin harvinaista). Ateri-aikatauluni mätti, aamupalalla ja lounaalla olisi ollut vain reilu kaksi tuntia väliä, puoliltapäivin ei ollut vielä yhtään nälkä, joten päätin skipata lounasta iltapäivään. Sillä seurauksella, etten ehtinyt syödä ja kittasin kahvia lääkkeidenjakamisen lomassa. Tuntui etten saanut tehtyä mitään kunnolla, aikaa meni säätämiseen ja sadatteluun niin että jäin sitten ylitöihinkin 1,5tunniksi. Iltavuoroon tuli kolme lomaltapalaajaa, jotka kantoivat kahvihuoneen pöydän täyteen herkkuja, joista minä maistelin muutaman vaahtokarkin ja kaksi palaa suklaata. Siis siihen tyhjään kahvimahaani. Very smart!
Työmatkat hoitelin pyöräillen, joten sain pienen päänupin tuuletuksen kotimatkalla. Mutta ärsytys vaivasi kotonakin nälän lisäksi sen verran, että päätin syödä samaa ruokaa kuin muutkin eli kalakeittoa ja ruisleipää sen kanssa. Soitin vanhemmalle kollegallekin työnohjauksellisen puhelun, sen verran paljon kiristi nuppia vielä ruokailun jälkeenkin. Sen jälkeen kittasin teetä kaksi isoa mukillista, söin muutaman keksin ja Kroatiantuliaispussista sokerikuorrutetuja manteleita ja appelsiininkuorisuikaleita. Ja lasten iltapala-aikaan ruisleipää kaakaon kanssa ja vähän rusinoita. Taas pari keksiä. Ja nyt on taas nälkä. Rahkaa naamariin normaaliin tapaan, josko nälkä talttuisi ja uni maistuisi.
Mitä tästä opin? Syö säännöllisesti töissäkin, vaikkei olisi nälkä! Olen tunnesyöjä, joka turruttaa ärsytystään tms herkuilla, nyt se puoli minussa oikein hyökkäsi pintaan enkä jaksanut/viitsinyt/halunnut tapella vastaan. Voihan PÖH! Ihmeekseni en ole ihan kamalan vihainen itselleni tästä holtittomuudesta, mutta hieman harmittaa se, että olisin voinut tämän päivän hoitaa kunnolla, ja sitten vapun kunniaksi maistella huomenna yhden munkin... mutta taitaa jäädä tekemättä se.
Muuten on mennyt ihan mukavasti ja vaakalukema oli viime viikolla jo alimmillaan 65,1kg! Kerran viikossa puntarointi on hukassa, hyppään vaa'alla harva se päivä, kun on muka niin mielenkiintoista seurata vrk-vaihtelua... hah. Töissä sain kyllä lomaltapalaajilta kehuja kutistuneesta olemuksestani, olemme nähneet ennen meidän lomareissuamme eli yli kolme viikkoa sitten. Kiva toki kuulla, että laihtuminen näkyy, sen voimalla nyt potkin itseäni tämän päivän veemäisyyden yli.
Hauskaa vappua siis itse kullekin ;)!
Tunnistan tuon itsestänikin, että jos ateriarytmi ja kunnollinen syöminen _yhtään_ lipsuu, niin siinä menee sitten hyvin äkkiä koko päivä ihan plörinäksi syömisten suhteen... kahvia, vettä, leipää, naposteltavaa, mitä vain missä on sokeria/rasvaa (vierasvarakeksit, juustosiivut, jopa vauvan riisikakut ja maissinaksut menee!! :O ) ja sit onkin ärtyisiä, nuutunut ja kiukkuinen olo - ja jatkuva nälkä. Lieneekö sukuvika??
VastaaPoistaTsemppiä työjuttuihin, toivottavasti helpottanut jo! <3