maanantai 18. maaliskuuta 2013

Kiusaus vai haaste?

Olin viime perjantaina taas Tampereella, tällä kertaa teatterireissun merkeissä työkavereiden kanssa. Dieetin alussa tajusin, että reissu sattuu juuri tämän dieetin loppupuolelle. Mietin etukäteen, että se tulee olemaan yksi suurimmista haasteista, miten järjestän syömiseni ja miten perustelen kollegoille etten ota alkoholia yhtään. Ajattelin jossain vaiheessa, että voinen ottaa illan rennommin, juoda ja syödä kuten ennenkin. Mutta koska oloni on ollut niin hyvä tämän dieetin ajan, päädyin siihen, että en lähde leikkimään. Joten pakkaisin proteiinipatukan, PepsiMaxia ja vissyä mukaan.

No näin teinkin, mutta tämä teatteri, Musiikkiteatteri Palatsi, olikin vähän erilainen teatteri. Siellä nimittäin istuttiin pöydissä, joihin sai tilata juomat vaikka kesken esityksen soittokelloa käyttämällä. Muu seurue touhusi ruokatilausta väliajalle, ja itse hermoilin hetken, että miten minä tämän nyt hoitelen. Jos olisimme olleet ihan perusteatterissa, istuneet penkkiriveissä ja poistuneet väliajalla kahvion puolelle, niin olisin voinut nauttia teen kanssa sen patukkani. Vaikka olin syönyt kakkosateriani ennen lähtöä neljän maissa, oli minulla jo ihan hyvä nälkä ennen esityksen alkua. Kotiin paluuseen ja iltapalaan oli aikaa vielä monta tuntia. Kiukuttelin mielessäni, että miksi en älynnyt jättää kakkosateriaa syömättä, ja hoitaa sen sitten teatterissa luovien jonkun valmiin aterian kanssa. Toisaalta mietin, että en millään ilkeäisi olla syömättä mitään ja selitellä dieetiäni seurueelle, koska yksi porukastamme on reilusti ylipainoinen ja kahdella muullakin kannettavia kiloja enemmän kuin itselläni.

Päädyin valitsemaan Cesar-salaatin katkaravuilla ja päätin olla potematta asiasta huonoa omaatuntoa. Salaatti ei ollut erityisen hyvää, parmesanjuustoa oli liikaa ja jätin syömättä leipäkrutongit. Plussaa oli se, että kolme mukana tullutta pientä patonginpalaa olivat täysjyväviljasta tehtyjä ja salaattia oli reilusti. Join ruoan kanssa vettä ja ligthcolaa, samoin bussissa muiden huikkaillessa siidereitään. Alkoholista kieltäytyminen meni ihan helposti, koska lauantaiaamuna minun oli oltava aikaisin hereillä. Tytär lähti voimistelujoukkueensa kanssa ensimmäisiin kisoihinsa ja kuljetus lähti jo klo 5.45. Väsynyt toki olin ilman alkoholin nauttimistakin, sillä olin kotona vasta puoliltaöin ja herätys oli klo 4.30, että ehdin keittää voimistelijaneitoselle puuron.

No, hyvin ja helposti se ilta siis kaiken kaikkiaan meni, turhaan jännitin. Mutta joutuu miettimään ja ennakoimaan monenlaisia tilanteita tämän projektin takia... ja tämä lienee vasta alkusoittoa. Meinaan nimittäin jatkaa kuuden viikon Superdieetti Extra-osioon, koska en luota vielä itseeni niin paljoa, että uskaltaisin jäädä ns. omilleni.  Josko vaan saan jatkossa arkisyömisen pysymään ruodussa, niin sitten voin tuommoisilla teatteri- ym.reissuilla nauttia kulttuurin lisäksi myös ruoasta ja kenties lasillisesta kuohuvaa.


p.s. se musikaali jonka näimme oli Remu&Hurriganes, menoa ja meininkiä riitti


1 kommentti:

  1. Mielenkiinnolla seuraan ja luen näitä juttujasi! Hienosti selvisit teatterireissusta, vaikka päänvaivaa hieman syömiset aiheuttivatkin.

    VastaaPoista